Muistisairaudet ovat eteneviä aivosairauksia, jotka vaikuttavat muistiin, ajatteluun ja päivittäiseen toimintakykyyn. Suomessa on noin 150 000 diagnosoitua muistisairautta sairastavaa henkilöä, ja uusia diagnooseja tehdään noin 23 000 vuodessa.
Muistisairauksia on useita eri muotoja, ja oikea diagnoosi ohjaa sopivan hoidon valintaan.
Mikä on muistisairaus?
Muistisairaus on aivosairaus, joka heikentää muistia, ajattelua ja muita tiedonkäsittelyyn liittyviä toimintoja siinä määrin, että se vaikeuttaa päivittäistä selviytymistä. Muistisairaus ei ole normaali osa ikääntymistä, vaikka ikä on sen merkittävin riskitekijä. Tarkempaa tietoa normaalin ikääntymisen ja muistisairauden eroista löytyy artikkelista Muistikyvyn heikkeneminen.
Alzheimerin tauti
Alzheimerin tauti on yleisin muistisairaus ja aiheuttaa noin 65–70 prosenttia kaikista muistisairaustapauksista. Se on etenevä aivosairaus, jossa aivomuutokset hitaasti vahingoittavat hermosoluja vuosien mittaan.
Alzheimerin tauti etenee vaiheittain lähimuistin vaikeuksista laajempaan muistin ja toimintakyvyn heikkenemiseen, ja myöhemmässä vaiheessa sairastunut tarvitsee apua lähes kaikissa arjen toiminnoissa. Tarkempaa tietoa oireista löytyy artikkelista Muistisairauden oireet.
Alzheimerin taudille ei ole parantavaa hoitoa, mutta lääkkeillä voidaan lievittää oireita. Lisätietoa löytyy artikkeleista Muistisairauden diagnosointi ja Muistisairauden hoito.
Muut muistisairaudet
Verisuoniperäinen muistisairaus (vaskulaarinen dementia) on toiseksi yleisin muistisairaus. Se kehittyy, kun aivoverenkierron häiriöt vaurioittavat aivokudosta. Oireet voivat ilmaantua äkillisesti tai portaittain.
Lewyn kappale -tauti on kolmanneksi yleisin muistisairauden muoto. Sille on tyypillistä muisti- ja ajatteluoireiden ohella liikeoireet, vaihteleva vireystaso ja näköharhat.
Otsa-ohimolohkorappeumat puhkeavat usein jo työiässä. Ensioireet ovat tyypillisesti käyttäytymisen ja persoonallisuuden muutoksia, ei niinkään muistivaikeuksia.
Yleisiä myyttejä muistisairauksista
“Muistihäiriöt kuuluvat normaaliin vanhenemiseen.” Ei pidä paikkaansa. Normaali ikääntyminen voi hidastaa muistin käsittelynopeutta, mutta merkittävät muistiongelmat eivät ole normaali osa vanhenemista.
“Alzheimer iskee vain iäkkäisiin.” Tauti alkaa yleisimmin yli 65-vuotiailla, mutta ns. varhainen Alzheimer voi alkaa jo alle 65-vuotiaana.
“Terveillä elintavoilla voi kokonaan ehkäistä Alzheimerin.” Terveelliset elintavat (liikunta, ravinto, uni, sosiaalinen aktiivisuus) voivat pienentää riskiä ja hidastaa taudin etenemistä, mutta täydellinen ehkäisy ei ole mahdollista. Katso lisää artikkelista Muistikyvyn treenaaminen.
“Alzheimerin kanssa ei voi tehdä mitään.” Lääkehoidolla ja lääkkeettömillä menetelmillä voidaan merkittävästi hallita oireita ja parantaa elämänlaatua.
Miksi varhainen diagnoosi on tärkeää?
Varhainen diagnoosi antaa mahdollisuuden aloittaa hoito ajoissa, tehdä tarvittavat elämänjärjestelyt ja osallistua omaa hoitoa koskevaan päätöksentekoon. Monissa tapauksissa muistioireet johtuvat myös hoidettavissa olevista syistä, kuten kilpirauhasen vajaatoiminnasta tai B12-vitamiinin puutoksesta, jotka suljetaan pois diagnoosiprosessissa.
Muistiliitto tarjoaa tietoa, neuvontaa ja vertaistukea muistisairauteen sairastuneille ja heidän läheisilleen.
Artikkelin sisältö perustuu Käypä hoito -suositukseen (Muistisairaudet, 2023), THL:n ja Muistiliiton tietoihin. Artikkeli on tarkoitettu yleiseen tiedotukseen eikä korvaa lääkärin arviota.
