Muistisairauden oireet

Muistin muutokset voivat herättää huolta. On tärkeää tietää, mitkä muutokset kuuluvat normaaliin ikääntymiseen ja mitkä kannattaa tutkia. Tietoa normaalin muistimuutoksen ja muistisairauden eroista löytyy artikkelista Muistikyvyn heikkeneminen.

Muistisairauden varhaiset oireet

Alkavan muistisairauden tyypilliset oireet liittyvät erityisesti lähimuistiin, eli siihen, mitä on tapahtunut lähiaikoina. Viimeaikaiset tapahtumat unohtuvat, vaikka kauempaa menneisyyttä muistaisikin hyvin. Uuden tiedon oppiminen vaikeutuu ja päivittäisistä asioista saattaa jäädä oleellisia yksityiskohtia mieleen epäselvinä tai unohtua kokonaan.

Käytännössä tämä voi näkyä esimerkiksi seuraavasti:

Sanojen ja nimien unohtaminen on yleinen varoitusmerkki. Vaikeutta löytää tavallisia sanoja tai nimiä keskustelussa voi esiintyä normaalisti satunnaisesti, mutta merkittävien sanojen pysyvä unohtuminen on erilaista.

Eksyminen tuttuihin paikkoihin tai vaikeus kulkea tuttuja reittejä voi viitata muutoksiin aivojen toiminnassa.

Saman asian toistaminen ilman tietoa siitä, että se on jo kerrottu, erityisesti toistuvasti saman päivän aikana tai samalle seuralle, voi olla merkki vakavammasta ongelmasta.

Miten muistisairaus vaikuttaa päivittäisiin toimintoihin?

Huolestuttavampaa kuin pelkkä muistin heikkeneminen on se, kun muistiongelmat alkavat vaikuttaa päivittäiseen elämään:

• Talousasioiden hallinta muuttuu vaikeaksi: laskujen maksu, budjetin seuranta tai säästöjen hallinta, kun nämä ovat ennen sujuneet ongelmitta

• Rutiinitehtävät kuten ruuanlaitto, lääkityksen ottaminen tai henkilöhygienian ylläpitäminen muuttuvat haastaviksi

• Kodin siisteys tai hygieniastandardi heikkenee selvästi aiemmasta

Tunne- ja persoonallisuusmuutokset

Muistisairaus voi ilmetä ennen muistin heikkenemistä tunne- ja persoonallisuusmuutosten kautta:

• Ärtyvyys, ahdistuneisuus tai vetäytyvyys enemmän kuin ennen

• Tunne-elämän “latistuminen”, jolloin tunteiden ilmaisu vähenee ja kiinnostus asioita kohtaan herpaantuu

• Masennus on usein muistisairauden varhainen oire, jota selkeämpi muistinheikkeneminen seuraa vasta myöhemmin

• Sosiaalinen vetäytyminen tai harrastuksista luopuminen

Otsa-ohimolohkon muistisairaudet (joissa aivojen etuosat rappeutuvat) voivat näkyä erityisesti häiritsevinä käyttäytymismuutoksina, kuten huonona harkintakykynä, impulsiivisuutena tai sosiaalisesti sopimattomana käytöksenä, usein ennen kuin varsinaiset muistivaikeudet alkavat.

Milloin ottaa yhteyttä lääkäriin?

Tärkein kriteeri on selkeä muutos aiemmasta yhdistettynä vaikutukseen päivittäiseen elämään. Jos muutos häiritsee kykyä selviytyä arkisista tehtävistä, hakeudu lääkäriin.

Muistioireet johtuvat usein hoitokelpoisista syistä, kuten vitamiinin puutoksesta (B12), kilpirauhasen vajaatoiminnasta, anemiasta tai unihäiriöstä. Siksi lääkärin tutkimus on aina ensimmäinen askel, myös silloin kun epäilee omaa tai läheisen muistia.

Muistiliitto auttaa muistisairauksien tunnistamisessa ja tarjoaa tukea.

Varhainen diagnoosi on tärkeää

Varhain aloitettu hoito auttaa oireiden hallinnassa. Varhainen diagnoosi antaa myös mahdollisuuden valmistautua tulevaisuuteen ja osallistua omaa hoitoa koskevaan päätöksentekoon. Läheiset huomaavat usein muutokset ensin, ja heidän huolensa kannattaa ottaa vakavasti.

Lisätietoa diagnosoinnista löytyy artikkelista Muistisairauden diagnosointi.

Käytösoireet sairauden edetessä

Edellä kuvatut varhaiset oireet ilmenevät sairauden alkuvaiheessa. Sairauden edetessä tulee usein mukaan uudenlaisia oireita: käyttäytymisen ja mielialan muutoksia, joita kutsutaan käytösoireiksi. Ne ovat osa sairauden kulkua eivätkä johdu henkilön tahdosta tai luonteesta. Käytösoireiden syntyyn vaikuttavat aivojen muutokset, persoonallisuus, elämänhistoria ja ympäristö. Myös muut sairaudet, kuten infektiot, voivat laukaista tai pahentaa oireita.

Yleisimmät käytösoireet

Apatia, masennus ja ahdistuneisuus ovat muistisairauden yleisimpiä käytösoireita. Ne heikentävät merkittävästi elämänlaatua, sekä sairastuneen että hänen läheistensä. Nämä oireet ovat hoidettavissa.

Levottomuus johtuu usein kivusta, epämukavasta olosta tai joistakin lääkkeistä. Tyypillisiä ilmentymiä ovat tarttuminen, esineiden keräily, vaeltaminen, toistuva äänteleminen tai kiroilu. Syyn selvittäminen on tärkeää, koska oireen poistaminen on usein mahdollista.

Aistiharhat ja harhaluulot voivat liittyä mihin tahansa aistiin. Muistisairas saattaa esimerkiksi kokea varastamisharhoja tai kuulla keskusteluja, joita ei ole tapahtunut. Harhat tuntuvat hänelle todelliselta.

Persoonallisuuden muutokset, kuten kiroileminen, ärtyvyys tai hillittömyys, voivat johtua siitä, että sairaus vaikeuttaa tunteiden tavanomaista ilmaisua. Muistisairaus ei itsessään muuta ihmisen arvoja, mutta aivojen muutokset voivat muuttaa käytöstä.

Seksuaaliset käytösoireet ovat harvinaisempia mutta mahdollisia. Niistä kannattaa puhua avoimesti hoitotiimin kanssa.

Käytösoireiden hoito

Käytösoireiden hoidossa lääkkeettömät keinot ovat ensisijaisia:

• Selvitä oireen mahdollinen fyysinen syy (kipu, infektio, lääkehaitta)

• Arvioi ympäristön vaikutus: onko tilassa liikaa melua, valoa tai muutoksia?

• Tuttu rutiini ja ennakoitava päivärytmi vähentävät ahdistusta

• Musiikki, muistelu ja luova toiminta rauhoittavat

• Liike ja fyysinen aktiivisuus parantavat mielialaa

Lääkehoito voidaan ottaa käyttöön, jos lääkkeettömät keinot eivät riitä ja oireet ovat vaikeita. Lääkitys valitaan aina huolellisesti, koska muistisairailla on kohonnut riski lääkkeiden haittavaikutuksiin. Lisätietoa hoidosta löytyy artikkeleista Muistisairauden hoito ja Muistisairaan hoitaminen.

Artikkeli perustuu Käypä hoito -suositukseen (Muistisairaudet, 2023) ja Muistiliiton tietoihin. Se on tarkoitettu yleiseen tiedotukseen eikä korvaa lääkärin arviota. Käytösoireiden esiintyvyysluvut vaihtelevat eri lähteiden ja sairauden vaiheen mukaan.