Muistikyky ei ole pelkästään synnynnäinen lahja, vaan taito, jota voi harjoitella ja parantaa kaikissa elämän vaiheissa. Säännöllinen harjoittelu vaikuttaa aivojen rakenteeseen ja toimintaan.
Aivot muuttuvat harjoittelun myötä
Aivot kykenevät muuttumaan ja kehittymään harjoittelun myötä koko elämän ajan. Säännöllinen harjoittelu voi parantaa muistia ja muita ajattelun toimintoja merkittävästi.
Suomalainen FINGER-tutkimus osoitti ensimmäisenä maailmassa, että monipuolisella elintapaohjelmalla (ruokavalio, liikunta, muistiharjoittelu ja sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hallinta) voidaan parantaa ikääntyneiden kognitiivisia toimintoja ja hidastaa niiden heikkenemistä. Vaikutus todettiin myös henkilöillä, joilla on perinnöllinen alttius muistisairauksiin. FINGER-malli on levinnyt yli 40 maahan.
Käytännölliset harjoitustekniikat
Muistipalatsimenetelmä on yksi vanhimmista ja tehokkaimmista tekniikoista. Siinä yhdistetään paikkamuisti ja visuaalinen kuvittelu: sijoitat muistettavat asiat mielessäsi tuttuihin paikkoihin, esimerkiksi kotiisi, ja palautat ne mieleen kulkemalla paikat läpi uudelleen.
Aktiivinen muistista hakeminen vahvistaa muistia enemmän kuin passiivinen toistaminen. Testaa itsesi säännöllisesti: sulje kirja ja yritä palauttaa mieleen, mitä juuri luit tai kuulit.
Rutiinien vaihtelu pitää aivot vireillä. Jos teet aina samat asiat samalla tavalla, aivot sopeutuvat eikä niiden tarvitse ponnistella. Muuta liikuntareittiä, lue eri aiheista tai kokeile uusia pelejä.
Aktiivinen oppiminen tarkoittaa kysymysten esittämistä, aiheesta keskustelemista ja opitun soveltamista uusiin tilanteisiin. Se on tehokkaampaa kuin passiivinen seuraaminen.
Liikunta tukee aivojen terveyttä
Aivoharjoittelu ei riitä yksin. Liikunta tukee aivojen terveyttä monin tavoin ja on yksi parhaiten tutkituista keinoista muistikyvyn ylläpidossa. Myös kevyt liikunta hyödyttää. Tärkeintä on säännöllisyys.
Uni, ravinto ja sosiaalisuus
Uni on aivojen kannalta välttämätöntä. Unen aikana aivot vahvistavat päivän aikana opittuja asioita. Riittävä uni on yksi tärkeimmistä muistikykyä tukevista tekijöistä.
Välimeren ruokavalio (runsaasti kalaa, pähkinöitä, marjoja, vihanneksia ja oliiviöljyä) tukee aivojen toimintaa ja on yhdistetty pienempään muistisairauden riskiin.
Sosiaalinen kanssakäyminen pitää aivot aktiivisina. Keskustelut, yhteinen tekeminen ja ihmissuhteet ovat muistin kannalta hyödyllisiä.
Kokonaisvaltainen lähestymistapa
Tehokkain tapa tukea muistikykyä on yhdistää kaikki nämä elementit: säännöllinen kognitiivinen harjoitus, liikunta, riittävä uni, hyvä ravinto ja sosiaaliset suhteet. Yksittäinenkin tekijä auttaa, mutta niiden yhdistelmä on ylivoimainen.
On tärkeää huomata, että harjoittelu voi hidastaa muistin ja ajattelun heikkenemistä ja pienentää muistisairauden riskiä, mutta ei poista sitä kokonaan. Lisätietoa muistisairauksien ehkäisystä ja riskitekijöistä löytyy artikkelista Muistisairaudet.
Artikkeli perustuu THL:n FINGER-tutkimushankkeeseen, UKK-instituutin liikuntaohjeisiin ja alan tutkimuskirjallisuuteen. Se on tarkoitettu yleiseen tiedotukseen eikä korvaa lääkärin arviota.
