Levottomuus, ahdistus ja itku ovat yleisiä muistisairauden oireita, erityisesti sairauden edetessä. Käypä hoito -suosituksen mukaan lääkkeettömät hoitokeinot ovat usein ensisijaisia käyttäytymisen oireiden hoidossa. Monet arkiset keinot voivat merkittävästi rauhoittaa muistisairasta ihmistä. Ne perustuvat ihmisen mielessä säilyneisiin muistoihin, aisteihin ja tunteisiin.
Musiikki rauhoittaa
Kuulo säilyy usein pidempään kuin muut aistit, ja tutut melodiat voivat tavoittaa muistisairaan tavalla, joilla sanat eivät tavoita. Musiikki voi laskea verenpainetta, rauhoittaa levottomuutta ja herättää iloa ja turvallisen olon tunnetta.
Tehokkain on tuttu ja rakastettu musiikki – nuoruuden klassikot, kansanlaulut tai lapsuuden laulut. Yhdessä laulaminen vahvistaa yhteyttä ja tuo lohtua. Musiikkia voi ottaa mukaan päivittäisiin toimintoihin: soita taustalle ruokailun, peseytymisen tai lepäämisen ajaksi.
Muistelu tuo mielenrauhaa
Muistelu eli reminisenssi tarkoittaa aktiivista keskustelua henkilön elämän tapahtumista, ihmisistä ja kokemuksista. Se laskee levottomuutta, kohottaa mielialaa ja vahvistaa itsetuntoa ja ihmisarvoa. Muistelua voi tukea:
Valokuvilla: perhevalokuvat ja vanhat muistokuvat herättävät myönteisiä muistoja ja keskustelua
Esineillä: vanhat tutut tavarat ja henkilökohtaiset esineet voivat kiinnittää muistin
Tarinoilla: henkilön omaan menneisyyteen liittyvät tarinat tuovat lohtua ja turvaa
Tuttu ympäristö vähentää ahdistusta
Rauhoittava, tuttu ympäristö täynnä tuttuja esineitä ja muistoja vähentää sekavuutta ja ahdistusta. Hyvä hoitoympäristö sisältää tuttuja huonekaluja ja sisustusta, perheenjäsenten valokuvia, rauhallisen ja riittävän valaistuksen sekä miellyttäviä hajuja. Äkilliset ympäristön muutokset voivat lisätä levottomuutta, joten tuttujen asioiden säilyttäminen on tärkeää.
Kosketus ja fyysinen läheisyys
Ihminen tarvitsee fyysistä läheisyyttä kaikissa elämän vaiheissa. Muistisairauteen liittyvät pelot ja ahdistus voivat lievittyä helläkosketuksesta ja läheisyydestä. Käden pitäminen tai selän silittäminen voi rauhoittaa. Painotetut peitot tai terapiaeläimet voivat myös tuoda turvaa. Kosketus vaatii aina toisen suostumuksen, myös muistisairaan kohdalla.
Luovat toiminnot ja liike
Luoviin toimintoihin osallistuminen voi olla rauhoittavaa ja mielekkääksi tunnistettavaa, vaikka muistisairaus olisi edennyt pitkällekin. Sommittelu, piirtäminen, tanssi tai liikkuminen musiikin tahtiin tuovat iloa ilman, että tarvitsee muistaa sanoja.
Liike on terapeuttista: kävelyt, jumppaliikkeet tai yksinkertaiset venyttely- ja rentoutusharjoitukset sekä rauhoittavat että tukevat fyysistä hyvinvointia.
Kommunikaatio muuttuu sairauden edetessä
Sairauden edetessä kielellinen kommunikaatio voi vaikeutua tai jopa lisätä ahdistusta. Silloin tärkeiksi nousevat:
Ei-sanallinen viestintä: katsekontakti, hymy, kehon kieli
Rauhallinen läsnäolo: kiireetön hetki ja kuunteleminen voivat olla enemmän kuin sanat
Kunnioitus: henkilön yrityksiä ymmärtää ja hyviä hetkiä kannattaa tunnustaa
Vuorovaikutuksesta muistisairaan kanssa löytyy lisää tietoa artikkelista Muistisairaan kohtaaminen.
Yksilöllinen hoito on parasta hoitoa
Mikä rauhoittaa yhtä, ei välttämättä auta toista. Parhaiten toimii hoito, joka perustuu henkilön omiin mieltymyksiin, vahvuuksiin ja persoonallisuuteen. Muistiliitto tarjoaa lisätietoa henkilölähtöisestä hoidosta.
Artikkeli perustuu Käypä hoito -suositukseen (Muistisairaudet, 2023) ja Muistiliiton tietoihin. Se on tarkoitettu yleiseen tiedotukseen eikä korvaa lääkärin arviota.
