Arjen suunnitelma

Kotona asuminen onnistuu pidempään, kun tuki on oikein järjestetty. Tämä osio käsittelee käytännön asioita hoivasta, asioinnista ja arjen palveluista.

Suunnittelu

Hyvä lähtökohta on selvittää, mitkä arjen tehtävät sujuvat vielä itsenäisesti ja mihin tarvitaan tukea. Selkeä vastuunjako vähentää epäselvyyksiä ja helpottaa kaikkien osapuolten arkea. Lue lisää arjen tehtävien jaosta.

Kotihoito ja palvelut

Kotona asuminen on useimmille mieluisin vaihtoehto myös silloin, kun toimintakyky on heikentynyt. Erilaiset kotihoito- ja tukipalvelut mahdollistavat itsenäisen asumisen pidempään: apua on saatavilla niin siivoukseen, ruokailuun, liikkumiseen kuin turvallisuuteen.

Kotihoito

Julkinen kotihoito on hyvinvointialueen järjestämää apua kotona asumisen tueksi. Käytännössä hoitaja avustaa peseytymisessä, pukeutumisessa, lääkehoidossa, ruokailussa ja voinnin seurannassa. Maksu on tulosidonnainen. 75 vuotta täyttäneillä on oikeus saada palvelutarpeen arviointi seitsemän arkipäivän kuluessa yhteydenotosta. Lue lisää kotihoidosta.

Kotihoidon eri muodot

Kotona asumisen tueksi on sekä julkinen kotihoito että yksityiset kotipalveluyritykset, jotka voivat toimia myös rinnakkain. Julkinen kotihoito kattaa välttämättömän avuntarpeen, kuten lääkehoidon ja hygienian hoidon. Yksityinen kotihoito voi kattaa laajemman kokonaisuuden, kuten ulkoilua ja asiointiapua, ja käynnit ovat yleensä pidempiä. Hyvinvointialueen myöntämä palveluseteli voi kattaa osan yksityisen palvelun kustannuksista. Lue lisää kotihoidon eri muodoista.

Yksityinen kotihoito

Yksityinen kotihoito on julkista joustavampi valinta käyntien pituuden ja sisällön suhteen. Kotitalousvähennys ja palveluseteli voivat pienentää kustannuksia merkittävästi. Lue lisää yksityisestä kotihoidosta.

Ateriapalvelu ikäihmisille

Ateriapalvelu tuo valmisaterian kotiovelle silloin, kun ruoanlaitto käy raskaaksi. Tarjolla on lämpimiä lounaita, kylmäaterioita ja erityisruokavalioita. Hyvinvointialueen ateriapalvelussa aterian hinta on tyypillisesti noin 10–15 euroa, ja kuljetus on monilla alueilla maksuton. Yksityisiltä palveluntarjoajilta voi tilata ilman hyvinvointialueen päätöstä. Lue lisää ateriapalvelusta.

Ikäihmisen kodin siivous

Kodin siisteys tukee turvallisuutta, mutta siivous voi käydä raskaaksi iän myötä. Siivouspalveluun saa kotitalousvähennyksen, ja kotipalvelut ovat arvonlisäverottomia, jos toimintakyky on alentunut iän tai sairauden vuoksi. Erityisesti muistisairaille on tärkeää, että sama tuttu siivooja käy toistuvasti. Lue lisää kodin siivouksesta.

Kuljetuspalvelut ikäihmisille

Sote-taksi on hyvinvointialueen järjestämä kuljetuspalvelu arjen matkoihin, kuten kauppaan ja asiointiin, ja edellyttää hyvinvointialueen päätöstä. Kela-taksi kattaa terveydenhoitoon liittyvät matkat, kuten lääkäri- ja sairaalakäynnit, ja vaatii terveydenhuollon ammattilaisen arvion. Molemmissa on asiakkaan omavastuuosuus. Esteetön joukkoliikenne ja vapaaehtoistoiminta voivat olla käytännöllisiä vaihtoehtoja lyhyemmillä matkoilla. Lue lisää kuljetuspalveluista.

Turvapuhelin

Turvapuhelin koostuu ranteessa pidettävästä hälytinpainikkeesta ja kotiin asennettavasta päätelaitteesta, josta yhteys muodostuu turvakeskukseen. Apua voidaan hälyttää myös silloin, kun puhelimeen soittaminen ei onnistu itse. Kuukausihinta on tyypillisesti noin 57 €, minkä lisäksi turva-auttajien käynnistä veloitetaan erikseen. Kodin ulkopuolella auttaa GPS-turvakello, joka sopii erityisesti muistisairaille. Lue lisää turvapuhelimesta.

Seniorikeskus

Seniorikeskukset ovat kunnan ylläpitämiä paikkoja, joihin voi tulla ilman lähetettä tai viranomaispäätöstä. Tarjolla on tyypillisesti ohjattua liikuntaa, kerhotoimintaa, neuvontaa palveluista ja edullinen lounas. Monet palvelut ovat maksuttomia tai hyvin edullisia. Seniorikeskus ei ole hoivakoti, vaan sinne tullaan myös silloin, kun pärjää hyvin kotona. Lue lisää seniorikeskuksista.

Omaishoito

Suomessa arvioidaan olevan noin 350 000 henkilöä, jotka hoitavat läheistään, mutta vain pieni osa heistä on virallisen omaishoidon tuen piirissä. Omaishoitosopimus tuo hoitajalle hoitopalkkion ja lakisääteisiä vapaapäiviä sekä oikeuden maksuttomaan terveystarkastukseen. Omaishoitajan ei tarvitse asua samassa taloudessa hoidettavan kanssa, eikä ikärajaa ole. Sopimuksen voi myös irtisanoa kuukauden irtisanomisajalla, jos tilanne muuttuu. Lue lisää omaishoidosta.

Arjen asiointi

Lääkärikäynnit, apteekkiasiat, pankkiasiointi ja viranomaisasiat kasaantuvat usein samaan aikaan juuri silloin, kun toimintakyky on heikoimmillaan. Etukäteen tehty valmistautuminen ja oikeiden valtuuksien hankkiminen ajoissa helpottavat asioita huomattavasti.

Asiointi apteekissa

Reseptilääkkeet voi hakea toisen puolesta Kela-kortilla tai henkilöllisyystodistuksella. Muu asiointi, kuten reseptin uusiminen tai lääkityksen selvittäminen, vaatii potilaan kirjallisen suostumuksen. Koneellinen annosjakelu on hyvä vaihtoehto monimutkaisessa lääkityksessä: se vähentää lääkitysvirheitä ja helpottaa lääkkeidenoton seurantaa. Lue lisää asioinnista apteekissa.

Asiointi lääkärissä

Lääkärikäynti menee paremmin etukäteen valmistautumalla: kannattaa kerätä lista käytössä olevista lääkkeistä ja valmistella kysymykset valmiiksi. Toisen puolesta asioimiseen tarvitaan kirjallinen valtuutus. Lääkärikäynnillä voi tarvittaessa pyytää lausuntoja esimerkiksi edunvalvontavaltuutusta tai testamenttia varten. Lue lisää asioinnista lääkärissä.

Pankki- ja viranomaisasiointi

Toisen puolesta pankki- ja viranomaisasiointi edellyttää valtakirjan tai edunvalvontavaltuutuksen. Laskut kannattaa siirtää e-laskuiksi tai suoraveloituksiksi hyvissä ajoin. Pankkitilien käyttöoikeuksia voi antaa luotetulle henkilölle pankkikonttorilla käymällä. Asiat kannattaa järjestää ennen kuin tarve akutisoituu. Lue lisää pankki- ja viranomaisasioinnista.

Raha-asioiden hoito

Valtakirja, edunvalvontavaltuutus ja edunvalvonta ovat eri tasoiset keinot järjestää raha-asioiden hoito. Valtakirja sopii yksittäisiin tehtäviin, edunvalvontavaltuutus on kattava ennaltaehkäisevä ratkaisu, ja edunvalvonta tulee kyseeseen vasta kun toimintakyky on jo heikentynyt eikä valtuutusta ole tehty ajoissa. Ratkaisu kannattaa valita ennen kuin tilanne muuttuu kiireelliseksi. Lue lisää raha-asioiden hoidosta.

Arjen hyvinvointi

Fyysinen ja henkinen aktiivisuus hidastavat toimintakyvyn heikkenemistä ja parantavat mielialaa. Säännöllinen liikkuminen, sosiaalinen osallistuminen ja arjen pienet haasteet pitävät mielen ja kehon virkeänä.

Viriketoiminta

Viriketoiminta tukee kehon ja mielen hyvinvointia samaan aikaan. Hyviä muotoja ovat esimerkiksi kävelylenkit, tuolijumppa, käsityöt, pelaaminen ja muistelu. Liikunta ehkäisee kaatumisia ja hidastaa ikään liittyviä muutoksia, ja kognitiivinen harjoittelu pitää muistin ja ajattelun virkeänä. Viriketoimintaan voi osallistua kotona, seniorikeskuksessa tai järjestötoiminnassa. Lue lisää viriketoiminnasta.

Ikääntyneiden päivätoiminta

Päivätoiminnassa tullaan aamulla ja palataan kotiin iltapäivällä, tyypillisesti 1–3 kertaa viikossa. Maksu on tulosidonnainen, ja kuljetus kotoa ja takaisin järjestetään usein erikseen. Päivätoiminta sopii erityisesti lieviä muistihaasteita omaaville ja antaa omaishoitajalle tärkeän lepohetken. Palvelu haetaan hyvinvointialueen palveluohjauksesta, joka tekee palvelutarpeen arvioinnin. Lue lisää päivätoiminnasta.

Älypuhelimesta senioriystävällinen

Tavallinen älypuhelin voidaan muokata selkeämmäksi ilman uuden laitteen hankkimista. Tekstikokoa, näytön kirkkautta ja äänenvoimakkuutta voi säätää puhelimen omista asetuksista. Puhelimeen kannattaa ottaa käyttöön hätätoiminto ja ladata 112 Suomi -sovellus, joka lähettää sijainnin automaattisesti hätäkeskukseen. Ohjeet toimivat sekä iPhoneen että Androidiin. Lue lisää puhelimen asetusten muuttamisesta.

Tuen tarpeen arviointi

Ennen kuin palveluja voidaan järjestää, tarvitaan arviointi siitä, millaista tukea tarvitaan ja kuinka paljon. Arviointi on virallinen prosessi, joka kannattaa käynnistää hyvissä ajoin eikä vasta kriisin hetkellä.

Palvelutarpeen arviointi

Palvelutarpeen arviointi on hyvinvointialueen tekemä kotikäynti, jossa selvitetään millaista apua tarvitaan. Käynti kestää tyypillisesti 1–2 tuntia ja kattaa fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn sekä asumisen ja lääkityksen. 75 vuotta täyttäneillä on lakisääteinen oikeus saada arviointi seitsemän arkipäivän kuluessa yhteydenotosta. Se kannattaa pyytää ennen kuin tilanne muuttuu kiireelliseksi. Lue lisää palvelutarpeen arvioinnista.

RAI-arviointijärjestelmä

RAI on kansainvälinen arviointijärjestelmä, joka kattaa fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn arvioinnin. Suomessa RAI tuli pakolliseksi huhtikuusta 2023 alkaen hoiva- ja palveluasumisessa. Arvioinnin tuloksia käytetään yksilöllisen kuntoutussuunnitelman pohjana ja palveluiden laadun vertailuun. Lue lisää RAI-arviointijärjestelmästä.