Raha-asioiden hoitaminen voi vaikeutua ikääntyessä monesta syystä: sähköinen asiointi tuntuu hankalalta, pankkikonttorit ovat kaukana tai muistisairaus alkaa vaikuttaa rahankäyttöön. Hyvissä ajoin tehdyt järjestelyt helpottavat tilannetta huomattavasti.
Ennakoivat toimenpiteet
Seuraavat toimet kannattaa tehdä ennen kuin raha-asioiden hoitamisesta tulee hankalaa.
Harkitse edunvalvontavaltuutusta hyvänä ennakoivana toimenpiteenä. Sitä suositellaan kaikille 18 vuotta täyttäneille, ei vain ikäihmisille.
Anna tarvittaessa pankkitilien käyttöoikeudet omaiselle tai muulle luotetulle. Helpoimmin tämä onnistuu käymällä yhdessä pankkikonttorilla.
Siirrä laskut mahdollisimman pitkälti automaattisiksi e-laskuiksi verkkopankissa.
Säilytä laskut ja kuitit mapissa. Ne osoittavat, minne rahat ovat menneet, ja turvaat selustasi, jos rahankäyttöä myöhemmin kyseenalaistetaan.
Kolme tapaa valtuuttaa toinen hoitamaan raha-asioita
Kun ikäihminen ei enää pysty hoitamaan raha-asioitaan itse, on kolme tapaa siirtää vastuu toiselle. Oikea valinta riippuu siitä, onko ikäihminen vielä oikeustoimikelpoinen.
Valtakirjavaltuutus on yksinkertaisin tapa. Valtakirjalla siirretään päätösvalta tiettyyn asiaan toiselle. Valtuuttajan on ymmärrettävä valtuutuksen sisältö. Valtakirjaa ei viranominen valvo, mutta monilla viranomaisilla ja pankeilla on omia valtakirjapohjia, joita kannattaa käyttää.
Edunvalvontavaltuutus on ennaltaehkäisevä asiakirja, jonka jokainen voi tehdä terveenä ollessaan. Siinä valtuutetaan haluamansa henkilö hoitamaan asioita sen varalta, että oma toimintakyky heikkenee myöhemmin. Valtuutus astuu voimaan vasta, kun Digi- ja väestötietovirasto (DVV) sen vahvistaa. Vahvistaminen edellyttää lääkärinlausunnon valtuuttajan kyvyttömyydestä. Edunvalvontavaltuutus on joustavampi kuin virallinen edunvalvonta: valtuutettu voi antaa lahjoja ja myydä kiinteistön, jos se on kirjattu valtuutukseen. Vuosittaista tiliselvitystä DVV:lle ei tarvitse toimittaa, ellei näin ole valtuutukseen kirjattu. Valtuutetulla on kuitenkin velvollisuus pitää kirjaa ja säilyttää tositteet. Edunvalvontavaltuutuksen tekoon kannattaa hakea apua juristilta tai julkiselta oikeusavustajalta.
Edunvalvonta on viimeisin keino, johon turvaudutaan silloin, kun ikäihminen ei enää ole oikeustoimikelpoinen eikä edunvalvontavaltuutuksen valtakirjaa ole olemassa. Tavallisin tilanne on, kun muistisairaus on edennyt keskivaikeaksi tai vaikeaksi. Edunvalvoja voi olla sukulainen, ystävä tai yleinen edunvalvoja. Edunvalvoja ei saa lahjoittaa päämiehen omaisuutta, ja merkittäviin oikeustoimiin, kuten kiinteistön myymiseen, tarvitaan DVV:n lupa. Edunvalvojan on toimitettava vuosittainen tiliselvitys DVV:lle. Edunvalvontaa haetaan hakemuksella DVV:ltä.
Pankkitilien käyttöoikeudet
Niin kauan kuin ikäihminen on oikeustoimikelpoinen, hän voi antaa tiliensä käyttöoikeudet luottamalleen henkilölle. Pankit myöntävät yleensä kolme eri tasoa:
Laaja käyttöoikeus: oikeus tehdä nostoja ja panoja asiakaspalvelussa, käyttää verkkopankkia ja saada oma pankkikortti. Ei oikeutta lisätä tilinomistajia tai sulkea tilejä.
Nosto-oikeus: oikeus tehdä nostoja ja panoja asiakaspalvelussa sekä saada saldo- ja tapahtumatietoja. Ei oikeutta verkkopankkiin tai kortille.
Oikeus saada saldotietoja: vain saldotiedot asiakaspalvelussa sekä mahdollisuus tehdä käteispanoja.
Pankkien käytännöt vaihtelevat. Käyttöoikeuksien avaamiseen tarvitaan yleensä valtakirja, ja monet pankit edellyttävät valtakirjan antajan käyntiä konttorilla tai soittavat hänelle vahvistukseksi. Käynti pankissa yhdessä on useimmiten kätevin tapa hoitaa asia kerralla. Huomaa, että omia pankkitunnuksia tai pankkikortin PIN-koodia ei koskaan saa luovuttaa toiselle, ei edes perheenjäsenelle.
Päivittäinen rahankäyttö
Niin kauan kuin pankkikortin PIN-koodi muistuu mieleen, kannattaa sitä käyttää. Se tukee itsenäisyyttä ja helpottaa kulutuksen seurantaa. Turvallisuussyistä on suositeltavaa liittää kortti erilliseen käyttötiliin, jolle siirretään kuukausittain sovittu summa.
Kun PIN-koodi ei enää muistu, siirrytään usein käteisratkaisuihin. Käteinen kannattaa säilyttää aina samassa tutussa paikassa. Muistisairauden myötä rahankäyttö voi muuttua yllättäen: kulutus voi kasvaa tai rahat saatetaan piilottaa. Rahankäyttöä on tärkeää seurata säännöllisesti.
