Toimintakyky tarkoittaa kykyä selviytyä arjesta: liikkumisesta, muistamisesta, tunteiden hallinnasta ja ihmissuhteiden ylläpitämisestä. Se on perusta itsenäiselle elämälle ja hyvinvoinnille. Ikä tuo mukanaan muutoksia toimintakykyyn, mutta suuri osa näistä muutoksista voidaan hidastaa tai ehkäistä aktiivisella elämäntavalla ja oikeanlaisella tuella.
Toimintakyky jaetaan neljään osa-alueeseen, jotka vaikuttavat toisiinsa: fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen ja sosiaalinen. Hyvä toimintakyky ei tarkoita täydellisyyttä millään näistä alueista, vaan kykyä elää itselle merkityksellistä elämää.
Toimintakyvyn osa-alueet
Fyysinen toimintakyky
Fyysinen toimintakyky kattaa kyvyn liikkua, käyttää aisteja ja selviytyä päivittäisistä toimista. Lihasvoiman, tasapainon ja liikkuvuuden ylläpitäminen on keskeistä itsenäisen arjen kannalta. Lue lisää fyysisestä toimintakyvystä.
Motorinen toimintakyky
Motorinen toimintakyky on kehon liikehallintaa: kävelyä, tasapainoa, koordinaatiota ja hienomotoriikkaa. Se on perusta kaikelle fyysiselle tekemiselle. Lue lisää motorisesta toimintakyvystä.
Kognitiivinen toimintakyky
Kognitiivinen toimintakyky sisältää muistin, oppimisen, tarkkaavaisuuden ja ongelmanratkaisun. Normaalit ikääntymismuutokset eroavat muistisairaudesta, ja on tärkeää osata erottaa nämä toisistaan. Lue lisää kognitiivisesta toimintakyvystä.
Psyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky on kykyä hallita tunteita, selviytyä muutoksista ja löytää elämälle merkitystä. Masennus ja ahdistuneisuus ovat yleisiä, mutta hoidettavissa olevia haasteita. Lue lisää psyykkisestä toimintakyvystä.
Sosiaalinen toimintakyky
Sosiaalinen toimintakyky tarkoittaa kykyä ylläpitää ihmissuhteita, osallistua yhteisöön ja kommunikoida muiden kanssa. Yksinäisyys on merkittävä terveysriski, jota voidaan aktiivisesti ehkäistä. Lue lisää sosiaalisesta toimintakyvystä.
Arjen tukeminen
Toimintakyvyn tukeminen
Toimintakykyä voidaan tukea liikunnalla, sosiaalisella osallistumisella, kodin muutoksilla ja yksilöllisellä suunnittelulla. Liikuntasuositus on vähintään 150 minuuttia reipasta liikuntaa viikossa, minkä tulisi sisältää sekä kestävyys- että voimaharjoittelua. Kaatumisten ehkäisy on keskeistä: irtonaiset matot, lääkityksen tarkistaminen ja tasapainoharjoittelu tekevät suuren eron. Kodin muutokset, kuten tukikaiteet ja riittävä valaistus, tukevat itsenäistä asumista. Lue lisää toimintakyvyn tukemisesta.
Arjen harjoitteet
Pienet, päivittäiset liikkeet riittävät ylläpitämään lihasvoimaa, tasapainoa ja liikkuvuutta. UKK-instituutin suosituksen mukaan yli 65-vuotiaille sopii 1,5 tuntia kuormittavaa tai 2,5 tuntia reipasta liikuntaa viikossa. Arkiliike on tehokkainta: tuolilta nousujen lisääminen, portaiden valitseminen hissin sijaan ja nilkkojen pumppaaminen istumisen lomassa kertyvät päivässä merkittäväksi harjoitusmääräksi. Erillisiä harjoitusvälineitä tai kuntosalia ei tarvita. Lue lisää arjen harjoitteista.
Toimintakyvyn mittarit
Sosiaali- ja terveyspalveluissa käytetään standardoituja mittareita toimintakyvyn arviointiin. Mittarit kattavat fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn. Arvioinnin tuloksista laaditaan yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma, ja niitä käytetään palveluiden tarpeen perusteena. THL:n TOIMIA-tietokannassa on noin 70 arvioitua mittaria eri käyttötarkoituksiin. Lue lisää toimintakyvyn mittareista.
Ravitsemus
Hyvä ravitsemus ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja elämänlaatua. Ikääntyessä proteiinin tarve säilyy tai kasvaa, mutta ruokahalu voi vähentyä, mikä lisää aliravitsemuksen riskiä. D-vitamiinin ja kalsiumin riittävä saanti on tärkeää luuston kannalta. Välimeren ruokavalion on osoitettu tukevan myös aivojen terveyttä. Lue lisää ravitsemuksesta.
Talvella liikkuminen
Talvinen ulkoilu tukee toimintakykyä ja hyvinvointia, mutta vaatii enemmän varautumista kuin kesällä. Liukuesteet kenkiin ovat talvella välttämätön turvavaruste ja vähentävät kaatumisriskiä merkittävästi. Tarkoituksenmukaiset jalkineet, kävelykeppi tasapainon tueksi ja liukkaimpien aikojen välttäminen auttavat ulkoilemaan turvallisesti koko talven. Lue lisää talvella liikkumisesta.
Ikääntyneen yksinäisyys
Joka kolmas yli 65-vuotias tuntee itsensä ajoittain yksinäiseksi. Yksinäisyys vaikuttaa sekä fyysiseen että psyykkiseen terveyteen ja voi heikentää toimintakykyä yhtä lailla kuin sairaus. Kotiin jääminen pitkäksi aikaa nostaa aktiviteetteihin lähtemisen kynnystä entisestään. Seniorikeskukset, päivätoiminta ja järjestöjen tapahtumat tarjoavat helposti lähestyttäviä kohtaamispaikkoja. Lue lisää ikääntyneen yksinäisyydestä.
