Motorinen toimintakyky on kykysi ottaa askel, venyttää käsi tai kääntää pää. Motorinen toimintakyky (liikehallintasi ja kehon kontrolli) muodostaa perustan kaikelle mitä haluat tehdä päivässään. Kävely, portaiden nousu, istumasta ylös nouseminen: nämä näyttävät yksinkertaisilta, kunnes jonain päivänä ne muuttuvat haasteellisiksi. Hyvä tieto on, että lihasvoima ja tasapaino ovat jotain mitä voit aktiivisesti ylläpitää ja vahvistaa, vaikka ikä mitä onkaan.
Mitä motorinen toimintakyky sisältää?
Motorinen toimintakyky on kykysi hallita kehoasi tilassa ja tehdä tarkoituksenmukaisia liikkeitä. Se rakentuu neljän pääelementin varaan:
Tasapainon hallinta on kyky pysyä pystyssä ja hallita kehon asentoa. Se on kriittinen kaatumisten ehkäisemiseksi.
Kävely ja liikkuminen antavat sinulle kyvyn liikkua turvallisesti ja siirtyä tehtävästä toiseen. Kävelyn nopeus ja varmuus paljastavat paljon myös yleisestä terveydestä.
Koordinaatio on kykysi sovittaa eri lihakset yhteen monimutkaisissa liikkeissä, kuten pieniä esineitä käsiteltäessä.
Hieno motoriikka sisältää käsi- ja sormitarkkuutta vaativia tehtäviä, kuten napin painaminen tai lusikan pitäminen.
Nämä tekijät yhdessä mahdollistavat itsenäisen elämisen ja aktiivisen osallistumisen yhteiskuntaan.
Miksi lihasvoima vähenee iän myötä?
Tämä prosessi alkaa jo nuorella iällä. Lihasvoima alkaa lähteä noin 40-vuotiaasta lähtien, mutta heikkeneminen kiihtyy merkittävästi 65–70-vuotiaiden jälkeen. Ilmiötä kutsutaan sarkopeniaaksi, joka tarkoittaa ikääntymiseen liittyvää lihasmassan vähenemistä.
Lihasmassan väheneminen alkaa jo keski-iässä ja kiihtyy erityisesti, jos henkilö tulee passiiviseksi.
Mutta tässä on lohdullinen uutinen: lihasvoiman heikkeneminen ei ole väistämätöntä. Sitä voidaan ehkäistä ja jopa parantaa säännöllisellä harjoittelulla. Jopa 80–90-vuotiaat ihmiset reagoivat harjoitteluun hyvin ja parantavat lihasvoimaansa merkittävästi.
Kuinka ylläpidät motorista toimintakykyäsi harjoittelulla?
Motorinen toimintakyky säilyy vain aktiivisella käytöllä. Jos lihastyö lopetetaan, voima alkaa heikentyä nopeasti. Jo muutaman viikon passiivisuuden jälkeen näkyy merkittävää heikkenemistä. Tämä tekee säännöllisestä liikunnasta kriittisen tärkeää.
UKK-instituutin liikuntasuosituksissa ikääntyneille suositellaan monipuolista harjoittelua:
Kestävyysharjoittelu kehittää sydän- ja verenkiertoterveyttä. Nopea kävely, juoksu tai pyöräily kunnat hyvin. Vähintään 150 minuuttia kohtuullisen intensiteetin harjoittelua viikossa riittää.
Voimaharjoittelu on erityisen tärkeä, sillä se ehkäisee lihaksen heikkenemistä ja kaatumisten riskiä. Alaraajojen, lantion ja keskivartalon vahvistaminen on ratkaisevaa liikkumiskyvyn säilyttämiselle. Kaksi kertaa viikossa riittää.
Tasapainoharjoittelu vähentää kaatumisen riskiä merkittävästi. Yksinkertaiset harjoitukset (kuten yhden jalan seisominen tai silmät kiinni kävely) parantavat tasapainoasi.
Liikkuvuusharjoittelu auttaa säilyttämään liikkuvuutta ja ehkäisee jäykkyyttä. Säännöllinen venyttely pitää lihakset joustavina.
Miten liikunta vaikuttaa aivoihin?
Tämä on kaunis yhteys: liikunta ei vain vahvista kehoasi. Tutkimuksissa osoitetaan vahva yhteys fyysisen ja kognitiivisen toimintakyvyn välillä: säännöllinen liikunta suojaa aivojen kuntoa, parantaa muistia ja vähentää dementiariskiä. Liikunta tukee aivojen terveyttä ja parantaa verenkiertoa.
Motorinen toimintakyky on asia, jonka hallinnassa on paljon sinullasi. Säännöllinen liikunta, joka yhdistää kestävyys-, voima-, tasapaino- ja joustavuusharjoittelua, on tehokkain keino ylläpitää itsenäisyyttä ja elämänlaatua. Iästä huolimatta jokainen voi parantaa ja ylläpitää motorista toimintakykyään. Harjoittelu näyttää tuloksia nopeasti, ja lihakset ottavat mielihyvin vastaan kutsun liikkua.
