Kotihoidon hinta

Kotihoidon hinta riippuu siitä, onko kyse julkisesta vai yksityisestä kotihoidosta, ja näiden kustannusrakenne on hyvin erilainen. Julkisessa kotihoidossa maksu perustuu tuloihin ja palvelun määrään. Yksityisessä kotihoidossa maksetaan tuntihinta, jota verotuki voi merkittävästi pienentää. Oikea valinta riippuu tuloista, avun tarpeesta ja siitä, kuinka tärkeää on esimerkiksi tuttu hoitaja tai joustavat käyntiajat.

Julkisen kotihoidon hinta

Hyvinvointialueen järjestämän kotihoidon asiakasmaksu on tulosidonnainen. Se lasketaan kolmen tekijän perusteella:

1. Palvelun määrä: Kuinka monta tuntia kotihoitoa kuukaudessa käytetään.

2. Talouden veronalaiset tulot: Ansio- ja pääomatulot bruttona eli ennen veroa. Jos palvelun käyttäjä asuu puolison kanssa, laskelmassa käytetään yhteenlaskettuja tuloja.

3. Talouden koko: Montako henkilöä asuu samassa taloudessa.

Laskentaperiaate on, että tuloista vähennetään ensin lakisääteinen tuloraja, ja jäljelle jäävästä osuudesta peritään maksuprosentti. Tulos kerrotaan kuukausittaisten palvelutuntien määrällä. Maksulle on aina laissa säädetty enimmäismäärä, jota ei voi ylittää.

Tarkempi laskentakaava ja ajantasaiset tulorajat, maksuprosentit ja enimmäismaksut löytyvät laista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992) sekä sitä täydentävästä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksesta (912/1992). Käytännössä jokainen hyvinvointialue julkaisee oman maksuluettelonsa, josta näkee kunkin alueen tarkat luvut.

Asiakasmaksua voidaan alentaa tai jättää kokonaan perimättä, jos maksu vaarantaa asiakkaan toimeentulon. Tämä on asiakkaan lakisääteinen oikeus.

Turvapuhelin, ateriapalvelu ja kauppapalvelu eivät sisälly kotihoidon asiakasmaksuun. Ne laskutetaan erikseen kiinteällä kuukausimaksulla, joka vaihtelee hyvinvointialueittain.

Esimerkkilaskelma

Yksityisen kotihoidon hinta

Yksityiset kotihoitopalvelut hinnoittelevat palvelunsa tuntiperusteisesti. Tuntihinnat vaihtelevat palveluntarjoajan, palvelun sisällön ja alueen mukaan, mutta ovat tyypillisesti 25–50 euroa tunnilta ennen verotukia.

Todellista hintaa pienentävät kaksi merkittävää tekijää:

Arvonlisäverovapaus: Jos ikäihmisen toimintakyky on alentunut, ovat kotiin tuodut hoiva- ja huolenpitopalvelut arvonlisäverottomia. Tämä pienentää palvelun hintaa noin 24 %, koska palveluntarjoaja ei lisää arvonlisäveroa laskuun.

Kotitalousvähennys: Yksityisestä kotihoidosta ja siivousavusta saa kotitalousvähennyksen. Vuonna 2026 vähennys on 40 % työn osuudesta, ja enimmäismäärä on 2 250 euroa henkilöä kohti vuodessa. Vähennys tehdään suoraan maksettavista veroista, ei verotettavasta tulosta, joten sen vaikutus on merkittävä.

Myös palveluseteli voi kattaa osan yksityisen kotihoidon kustannuksista, jos hyvinvointialue myöntää sen.

Esimerkkilaskelma

Kumpi on taloudellisempi vaihtoehto?

Julkinen kotihoito on yleensä edullisempi vaihtoehto pienituloisille, koska maksu on tulosidonnainen eikä voi ylittää laissa säädettyä maksimia. Hyvätuloisen kohdalla julkinen maksu voi kuitenkin nousta lähelle yksityisen palvelun hintaa, jolloin kotitalousvähennyksen ansiosta yksityinen kotihoito voi olla kilpailukykyisempi vaihtoehto.

Hintavertailun lisäksi kannattaa ottaa huomioon palvelun sisältö. Julkinen kotihoito kattaa ensisijaisesti välttämättömän avun tarpeen. Yksityinen kotihoito voi tarjota pidempiä käyntejä, tuttua hoitajaa ja laajempaa palvelua, kuten ulkoilua tai asiointiapua.

Lue lisää julkisen ja yksityisen kotihoidon eroista.

Mistä saa tarkempaa tietoa hinnoista ja vähennyksistä?

Hinnat vaihtelevat hyvinvointialueittain. Tarkat tiedot saa:

• Oman hyvinvointialueen verkkosivuilta tai asiakasohjauksesta

• Finlex: Asiakasmaksulaki (734/1992) ja asiakasmaksuasetus (912/1992)

• Verohallinto: Kotitalousvähennys