Muisti on keskeinen osa toimintakykyä, ja sen muutokset herättävät usein kysymyksiä.
Normaali muistinheikkeneminen vai muistisairaus?
Muistin hidastuminen ikääntyessä on normaalia. Silmälasien katoaminen tai nimen hetken hakeminen ei tarkoita muistisairautta. Merkittävät muistiongelmat, kuten kokonaisten tapahtumien unohtuminen, eksyminen tuttuihin paikkoihin tai päivittäisten asioiden hoitamisen vaikeutuminen, eivät kuitenkaan ole normaalia ikääntymistä.
Lue lisää muistikyvyn heikkenemisestä.
Muistisairaudet
Suomessa on noin 150 000 diagnosoitua muistisairautta sairastavaa, ja uusia diagnooseja tehdään noin 23 000 vuodessa. Yleisin muistisairaus on Alzheimerin tauti (65–70 % tapauksista). Muita muotoja ovat verisuoniperäinen dementia, Lewyn kappale -tauti ja otsa-ohimolohkorappeumat. Oikea diagnoosi ohjaa sopivan hoidon valintaan, sillä eri sairaudet vaativat erilaista lähestymistapaa.
Lue lisää muistisairauksista.
Muistisairauden oireet ja käytösoireet
Muistisairauden tyypillisiä varhaisia merkkejä ovat lähimuistin häiriöt, sanojen unohtaminen, eksyminen tuttuihin paikkoihin ja muutokset päivittäisessä toimintakyvyssä. Masennus ja persoonallisuuden muutokset voivat olla sairauden ensioireita. Sairauden edetessä ilmaantuu usein käytösoireita kuten levottomuutta, aistiharhoja ja mielialan vaihteluita.
Lue lisää muistisairauden oireista.
Diagnosointi ja muistitestit
Muistisairauden diagnoosi perustuu haastatteluun, kognitiivisiin testeihin, verikokeisiin ja aivojen kuvantamiseen. Verikokeet sulkevat pois muistivaikeuksien muut syyt, kuten vitamiinipuutteet tai kilpirauhasen vajaatoiminnan. Varhainen diagnoosi on tärkeää: se avaa pääsyn hoitoon ja tukeen ajoissa ja antaa aikaa tehdä tulevaisuuden järjestelyt itse.
Lue lisää diagnosoinnista. Lue lisää muistitestistä.
Hoito
Muistisairaudet ovat eteneviä, mutta oireiden hallinta ja elämänlaadun tukeminen on mahdollista. Lääkehoito voi lievittää oireita. Lääkkeettömät menetelmät (musiikki, muistelu, liikunta, rutiinit) ovat Käypä hoito -suosituksen mukaan ensisijaisia erityisesti käytösoireiden hoidossa.
Lue lisää muistisairauden hoidosta.
Hoitaminen arjessa
Muistisairaan ihmisen hoitamisessa monet arkiset keinot voivat merkittävästi parantaa elämänlaatua: tuttu musiikki, muistelu, tuttu ympäristö, fyysinen läheisyys ja luovat toiminnot. Yksilöllisyys on tärkeintä.
Lue lisää muistisairaan hoitamisesta.
Kohtaaminen ja kommunikaatio
Muistisairaan kohtaamisessa tärkeintä on läsnäolo, selkeä ja positiivinen kommunikaatio, rutiinien ylläpitäminen ja myötäeläminen. Hankalia tilanteita varten on olemassa konkreettisia keinoja.
Lue lisää muistisairaan kohtaamisesta.
Muistikyvyn ylläpitäminen ja harjoittelu
Muistikykyä voi aktiivisesti tukea. Suomalainen FINGER-tutkimus osoitti, että monipuolinen elintapaohjelma (liikunta, ruokavalio, muistiharjoittelu ja sosiaalinen aktiivisuus) voi parantaa kognitiivisia toimintoja ja hidastaa niiden heikkenemistä jopa muistisairauden riskigeenin kantajilla.
Lue lisää muistikyvyn treenaamista.
Mistä saa apua ja tietoa?
Tämä artikkeli on yleinen tietolähde eikä korvaa lääkärin arviota. Muistioireissa ota yhteyttä terveydenhuoltoon.
