Palveluasuminen tarkoittaa asumista palvelutalossa, jossa asukkaalla on oma huone tai asunto ja jossa hoivahenkilökunta on paikalla päivisin. Henkilökunta auttaa päivittäisissä toiminnoissa kuten aamupesuissa, lääkehoidossa, ruokailussa ja liikkumisessa. Palveluasuminen on tarkoitettu ihmisille, joiden toimintakyky on heikentynyt niin, ettei kotona asuminen enää onnistu turvallisesti edes kotihoidon avulla, mutta joilla ei vielä ole tarvetta jatkuvaan yöaikaiseen valvontaan.
Mitä palveluasuminen sisältää?
Palvelutalossa asukkaalla on oma huone tai asunto, johon voi tuoda omia tavaroita. Yhteisiä tiloja ovat yleensä ruokasali, olohuone, saunatilat ja piha-alue.
Palvelut kattavat tyypillisesti:
Ateriat (aamiainen, lounas, päivällinen, iltapala)
Henkilökohtainen hygienia ja pukeutuminen
Lääkehoidon toteuttaminen
Liikkumisessa avustaminen
Viriketoiminta ja yhteinen ohjelma
Henkilökunta on paikalla päiväsaikaan. Yöaikaan apua saa kutsumalla turvapuhelimen tai kutsujärjestelmän kautta. Jos asukas tarvitsee apua ja valvontaa myös öisin, sopivampi vaihtoehto on hoivakoti.
Miten palveluasuminen eroaa muista asumismuodoista?
Palveluasuminen sijoittuu jatkumolla yhteisöllisen asumisen ja hoivakodin väliin:
Yhteisöllinen asuminen on kevyempi vaihtoehto. Asukkaalla on oma asunto, ja palvelut järjestetään erikseen tarpeen mukaan. Yksikössä ei ole omaa hoivahenkilökuntaa päivystämässä.
Palveluasuminen tarjoaa enemmän tukea: henkilökunta on paikalla päivisin ja auttaa säännöllisesti arjen toiminnoissa.
Hoivakoti on intensiivisin vaihtoehto. Henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden, myös öisin.
Mitä palveluasuminen maksaa?
Palveluasumisen asiakasmaksu on tulosidonnainen ja perustuu lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992).
Pitkäaikaisessa palveluasumisessa asiakasmaksu voi olla enintään 85 % asiakkaan nettokuukausituloista, joista on vähennetty asumismenot ja lääkekustannukset. Asiakkaalle on jäätävä henkilökohtaiseen käyttöön vähintään 195 euroa kuukaudessa vuonna 2026.
Jos asiakkaan tulot ovat suuremmat kuin puolison, maksu on enintään 42,5 % puolisoiden yhteenlasketuista nettokuukausituloista vähennusten jälkeen.
Maksu kattaa asumisen, ateriat, hoivan, lääkehoidon toteuttamisen ja perushygieniatarvikkeet. Erikseen maksettavaksi voivat jäädä esimerkiksi henkilökohtaiset vaatteet, parturikäynnit ja harrastustarvikkeet.
Jos maksu tuntuu kohtuuttomalta, alentamista voi ja kannattaa hakea hyvinvointialueelta. Tämä on asiakkaan oikeus, ei harkinnanvarainen etu.
Saako palveluasumiseen taloudellista tukea?
Kustannuksia voivat pienentää:
Eläkettä saavan hoitotuki: Kelan maksama tuki, joka huomioidaan tulona asiakasmaksua laskettaessa mutta kompensoi sairauden aiheuttamia kuluja.
Asiakasmaksun alentaminen: Jos maksu vaarantaa toimeentulon, sitä on alennettava tai jätettävä kokonaan perimättä (asiakasmaksulaki 11 §).
Toimeentulotuki: Viimesijaisena tukimuotona toimeentulotuki voi kattaa asiakasmaksuja, jos muut tulot eivät riitä.
Kenelle palveluasuminen on tarkoitettu?
Palveluasuminen sopii ihmisille, joiden toimintakyky on heikentynyt niin, ettei kotona asuminen ole enää turvallista edes kotihoidon ja tukipalvelujen avulla, mutta jotka eivät tarvitse ympärivuorokautista valvontaa. Tyypillisiä syitä ovat:
Pitkälle edennyt muistisairaus, jossa arki ei enää suju yksin
Merkittävä liikuntarajoite tai toistuva kaatumisriski
Useiden sairauksien yhdistelmä, joka vaatii päivittäistä ammatillista apua
Tilanne, jossa yksinäisyys ja turvattomuus ovat kasvaneet liian suuriksi
Miten hakeutua palveluasumiseen?
Palveluasumiseen ei voi hakeutua suoraan. Prosessi kulkee yleensä näin:
Yhteydenotto hyvinvointialueeseen: Ikäihminen itse, läheinen tai kotihoidon työntekijä ottaa yhteyttä palveluohjaukseen.
Palvelutarpeen arviointi: Ammattilainen arvioi toimintakyvyn ja kotona pärjäämisen mahdollisuudet. Arvioinnissa käytetään usein RAI-arviointijärjestelmää.
Päätös palvelusta: Hyvinvointialue tekee kirjallisen päätöksen siitä, onko palveluasuminen tarpeen.
Muutto palvelutaloon: Kun sopiva paikka löytyy, sovitaan muuton ajankohdasta ja käydään läpi käytännön asiat.
Prosessi voi viedä aikaa. Sitä voi nopeuttaa olemalla aktiivisessa yhteydessä palveluohjaukseen ja kysymällä avoimesti jonotusajoista.
