Hoivakoti on paikka, jossa ikäihminen saa ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa. Se on tarkoitettu ihmisille, joiden arki ei enää suju turvallisesti kotona eikä kevyempi tuki riitä. Hoivakodissa henkilökunta on paikalla aina, myös öisin.
Mitä ympärivuorokautinen hoiva tarkoittaa käytännössä?
Hoivakodissa henkilökunta on paikalla kaikkina vuorokauden aikoina. Tämä tarkoittaa, että apua on saatavilla välittömästi yöllä, viikonloppuisin ja juhlapyhinä. Asukkaan ei tarvitse pärjätä yksin missään tilanteessa.
Hoivakoti kattaa tavallisesti:
Ateriat ja ravitsemuksesta huolehtimisen
Henkilökohtainen hygienia ja pukeutuminen
Lääkehoito ja terveyden seuranta
Liikkumisessa ja päivittäisissä toiminnoissa avustaminen
Viriketoiminta ja sosiaalinen osallistuminen
Yöaikainen valvonta ja apu tarvittaessa
Mikä ero on hoivakodilla ja palvelutalolla?
Hoivakoti ja palvelutalo menevät arkikielessä helposti sekaisin. Tärkein ero on hoivan intensiteetti:
Hoivakoti tarkoittaa yksikköä, jossa henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden. Asukkaat tarvitsevat runsaasti apua päivittäisissä toiminnoissa, ja monilla on pitkälle edennyt muistisairaus tai merkittävästi alentunut toimintakyky.
Palvelutalo voi tarjota myös kevyempää palveluasumista, jossa henkilökunta on paikalla päivisin mutta ei välttämättä öisin.
Olennaista ei ole nimi vaan se, millaista hoivaa paikka tarjoaa ja vastaako se asukkaan tarpeita.
Paljonko hoivakodissa asuminen maksaa?
Hoivakodin asiakasmaksut perustuvat asiakasmaksulakiin (734/1992) ja ovat tulosidonnaisia.
Maksu on enintään 85 % asiakkaan nettokuukausituloista, joista on vähennetty asumismenot ja lääkekustannukset.
Jos asiakkaan tulot ovat suuremmat kuin puolison, maksu on enintään 42,5 % puolisoiden yhteenlasketuista nettotuloista.
Asiakkaalle on jäätävä henkilökohtaiseen käyttöön vähintään 195 euroa kuukaudessa vuonna 2026.
Maksu kattaa asumisen, ateriat, hoivan, lääkehoidon toteuttamisen ja perushygieniatarvikkeet. Erikseen maksettavaksi voivat jäädä esimerkiksi henkilökohtaiset vaatteet, parturikäynnit ja harrastustarvikkeet.
Jos maksu tuntuu kohtuuttomalta, asiakasmaksun alentamista voi ja kannattaa hakea hyvinvointialueelta. Tämä on asiakkaan oikeus, ei harkinnanvarainen etu.
Kuka pääsee hoivakotiin?
Hoivakotiin pääsee palvelutarpeen arvioinnin kautta. Arvioinnissa selvitetään, onko ikäihmisen toimintakyky heikentynyt niin, ettei kotona asuminen ole enää turvallista edes tukipalvelujen avulla. Arvioinnissa käytetään usein RAI-arviointijärjestelmää, joka auttaa arvioimaan tilannetta yhdenvertaisesti.
Tyypillisiä syitä hoivakotiin siirtymiselle ovat:
Pitkälle edennyt muistisairaus, jossa ihminen ei enää tunnista ympäristöään tai selviydy arjen perusasioista
Merkittävä kaatumisriski ja toistuvia kaatumisia
Tarve jatkuvalle valvonnalle tai avulle yöaikaan
Tilanne, jossa omaishoito tai kotihoito eivät enää riitä turvaamaan hyvinvointia
Mitä kannattaa kysyä hoivakotia valitessa?
Hyvinvointialue etsii yleensä sopivan paikan, mutta on hyvä tietää, mihin kiinnittää huomiota:
Millainen on henkilöstömitoitus eli kuinka monta hoitajaa on asukasta kohti? Laissa säädetty vähimmäismitoitus on 0,6 työntekijää asukasta kohti ympärivuorokautisessa hoidossa.
Onko asukkaalla mahdollisuus omaan huoneeseen ja omiin tavaroihin?
Miten läheisten vierailut järjestetään?
Millaista viriketoimintaa ja ulkoilua on tarjolla?
Miten hoitosuunnitelma laaditaan ja ketkä siihen osallistuvat?
Tutustumiskäynti ennen päätöstä on aina kannattavaa.
Miten valmistautua muuttoon hoivakotiin?
Hoivakotiin siirtyminen on usein iso muutos sekä ikäihmiselle että läheisille. Muutokseen voi valmistautua tutustumalla hoivakotiin etukäteen, keskustelemalla henkilökunnan kanssa ja ottamalla mukaan tuttuja ja tärkeitä esineitä. Hyvä hoivakoti pyrkii siihen, että uusi asukas tuntee olonsa tervetulleeksi ja turvalliseksi mahdollisimman nopeasti.
