
Itsemääräämisoikeus tarkoittaa yksinkertaisesti oikeutta päättää omista asioistaan.
Ikäihmisen kohdalla se voi tarkoittaa esimerkiksi oikeutta päättää siitä:
Missä asuu?
Mitä syö?
Miltä päivän rutiini näyttää?
Ketkä osallistuvat hoitooni?
Otanko vastaan hoitoa ja millaista hoitoa?
Suomessa itsemääräämisoikeus perustuu perustuslakiin, jonka mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja itsemääräämiseen. Suomessa ei kuitenkaan ole kattavaa lakia itsemäärämisoikeudesta, jossa säädettäisiin miten ja milloin itsemäärämisoikeutta voi rajoittaa, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.
Vanheneminen ei poista ihmiseltä oikeutta päättää omista asioistaan.
On tärkeää muistaa, että vaikka läheiset olisivat huolissaan, päätösvalta kuuluu ensisijaisesti ihmiselle itselleen niin kauan kuin hän kykenee ymmärtämään päätöksensä merkityksen.
Se pystyykö henkilö ymmärtämään päätöksensä merkityksen ei kuitenkaan aina ole selvää. Siksi on suositeltavaa, että teet hoitotahdon hyvissä ajoin, jolloin tahtosi on ilmaistu selkeästi etukäteen. Hoitotahdossa voit esimerkiksi ilmaista, että et halua ottaa vastaan tietynlaista hoitoa tai et halua, että sinua elvytetään.
Kyllä on. Muistisairaus ei automaattisesti poista itsemääräämisoikeutta.
Ratkaisevaa ei ole diagnoosi, vaan päätöksentekokyky. Monet muistisairaudet etenevät vaiheittain ja varhaisessa vaiheessa ihminen voi usein tehdä täysin päteviä päätöksiä omista asioistaan.
Vaikka sairaus olisi pidemmällä, ihminen voi silti pystyä päättämään joistakin asioista, kuten siitä mitä haluaa pukea päälleen tai haluaako lähteä ulos.
Itsemääräämisoikeus ei ole joko tai kysymys. Sitä tulisi kaventaa vain niin vähän kuin tarpeellista. Hoivakodeissa asuvien ihmisten itsemäärämisoikeutta usein kuitenkin rajoitetaan lainvastaisesti tarpeettoman laajasti.
Tärkeää on arvioida päätöksentekokyky tapauskohtaisesti, tukea ihmistä päätöksenteossa ja kunnioittaa hänen aiemmin ilmaisemiaan toiveita.
Lähtökohtaisesti ei voi. Täysi-ikäistä ihmistä ei saa pakottaa hoitoon vastoin hänen tahtoaan. Ihmisellä on oikeus kieltäytyä hoidosta myös silloin, kun päätös voi vaarantaa hänen terveytensä tai henkensä.
Poikkeuksia on kuitenkin jois:sain tilanteissa:
Jos henkilö ei itse kykene päättämään hoidostaan
Merkittävä yhteiskunnallinen etu astuu yksilön edelle
Omaisilla voi olla suuri huoli, ja se on inhimillistä. Mutta huoli ei automaattisesti anna oikeutta päättää toisen puolesta.
Tämä on usein vaikein kysymys. Mitä jos ikäihminen haluaa asua yksin, vaikka kaatumisriski on suuri? Mitä jos hän ei halua kotihoitoa, vaikka pärjääminen on heikentynyt?
Ratkaisu ei yleensä ole pakottaminen vaan keskustelu:
Mikä hänelle on tärkeintä?
Voisiko apua järjestää tavalla, joka tuntuu hänestä hyväksyttävältä?
Mitä ihminen itse pelkää?
Kirjoittanut: Olli Gunst
5.3.2025

Valtakirja

Edunvalvontavaltuutus

Edunvalvonta

Hoivatahto

Testamentti

Itsemääräämisoikeus

Arjen suunnitelma

Toimintakyky
Muistikyky

Asuminen

Kotikartoitus

Apuvälineet

Kotihoidon hinta

Rahallinen tuki

Lakiasiat
Hemby on uuden ajan hoivapalvelu, joka tuo mielenrauhaa asiakkaan ja hänen omaistensa arkeen. Tarjoamme henkilökohtaista arjen apua, hoivaa ja siivousta. Meiltä saat aina saman nimetyn avustajan, hoitajan tai siivoojan.
Hemby auttaa elämän kaikissa vaiheissa vauvasta vaariin. Tuhannet tyytyväiset asiakkaat ja perheet luottavat meihin päivittäin ympäri Suomen.
Meille on myönnetty Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallinen yritys -merkki.
Tilaa apua jo tänään tilauslomakkeella tai soittamalla meille. Vastaamme arkisin 24 tunnin kuluessa.
Toimimme valtakunnallisesti.
Hemby Oy
Y-tunnus: 2910554-3
Yhteystiedot
info@hemby.fi
010 299 8 299
Itämerenkatu 3B
00180 Helsinki
Puheluiden hinnat: 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min (alv 25.5 %) soitettaessa kotimaan lanka- ja matkapuhelinliittymistä.
Suomi
Copyright © 2026 Hemby. Kaikki oikeudet pidätetään.